Erkki Helminen

Erkki Tapani Helminen syntyi 12.4.1944 Lappeenrannassa ja kuoli 28.1.2021 Lohjalla. Lappeenranta oli Erkin koti- ja koulukaupunki sekä ensimmäinen papinpaikka. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan lukiosta 1963. Erkki ja Liisa avioituivat 1966. Erkki valmistui teologian kandidaatiksi 1968 ja hänet vihittiin papiksi Mikkelissä samana vuonna. Erkki oli myös hyvin musikaalinen ja hän aloitti Sibelius-Akatemiassa laulun opinnot yhtä aikaa teologisen kanssa ja pääsi yhtenä kahdeksasta laulusolistisille linjalle, jolla olisi ollut edellytyksiä menestyä. Erkki valitsi kuitenkin kirkollisen palvelutehtävän ja musiikki jäi harrastukseksi. Erkin perhe muutti 1973 Suomussalmelle kappalaisen virkaan ja pappilaan. Seuraavana vuonna hänet haettiin Mieslahteen Kainuun herännäisopiston rehtoriksi, jossa hän toimi vuoteen 1977. Namibian pakolaisia sijoittui tuolloin opistoon. Herännäisyys oli Erkille tullut läheiseksi jo nuorena, jolloin hän kävi mm kirjeenvaihtoa maallikkosaarnaaja Aku Rädyn kanssa ja se oli hänelle läheinen elämänliike.  

Erkin papin uralle antoi suuntaa Lappeenrannan seurakunnan nuorisotyö, jossa lähetys oli keskeisesti esillä ja sen nuorten lähetyspiiristä lähti lähetystyöhön pitkälle toistakymmentä tulevaa lähettiä. Erkki ja Liisa aloittivat lähetyskurssi 1.8.1977 ja seuraavana vuonna heidät lähetettiin Senegaliin. He aloittivat Lähetysseuran kaupunki- ja opiskelijatyön St Luoisissa, jossa Amerikan luterilainen kirkko oli aloittanut työn samoihin aikoihin. Työkeskuksen ympärille syntyi koulutyö, lukusali ja oppilaskoti ja vähitellen jumalanpalvelusyhteisö. Yhteys roomalaiskatoliseen kirkkoon oli myös luontevaa. Erkille oli ominaista kyky solmia yhteyksiä eri tahoille ja kehittää yhteistyötä myös islamilaisen yhteisön kanssa. Afrikkalaisen kulttuurin tunteminen ja kunnioittaminen ja paikallisten vastuun kasvattaminen eläen heidän rinnallaan olivat Erkin tapa toimia – rinnalla kulkien, kuunnellen ja tukien.

Erkki perheineen palasi kotimaahan 1980 lopulla ja Erkki siirtyi seuraavana vuonna hoitamaan Helsingin hiippakunnan lähetyssihteerin tointa, josta sitten 1982 vuoden lopulla Afrikan työn sihteeriksi ja johtajaksi vuoteen 2009, jolloin hän jäi eläkkeelle.  Erkki matkusti työssään paljon neuvotteluissa ja uusien avauksien etsimisessä. Moni lähetti kuvaa Erkkiä, että hänellä oli ”kiireettömyyden armolahja” kuunnella ja tukea työtovereita. Eläkkeellä ollessaan hän ilmoitti harrastukseen ”lueskelen, lauleskelen ja kalastelen.” Erkki oli hyvän huumorin ystävä, lämmin ja avoin ystävä, joka syvästi juurtunut missiologiaan ja oli merkittävä lähetystyön asiantuntija.  Erkki menehtyi lyhyesti sairastettuaan Lohjan sairaalassa 28.1. läheisten läsnä ollessa.