Anni Kauppinen-Paunu
Kuurojen opettaja Anni Kauppinen-Paunun vaiherikas elämä päättyi 1.5.2022 Saarijärvellä 96 -vuotiaana. Anni syntyi maanviljelijäperheeseen Lapinlahdella 19.1.1926.
Anni pyrki jo varhain opettajaseminaariin, mutta arveltiin, että hän ei jaksaisi opiskella aiemmin kokemansa vakavan sairauden takia. Niinpä hän hakeutui kauppakouluun. Koska hän sen jaksoi hyvin, hän päätti hakea uudelleen seminaariin. Kauppakoulusta hankkimistaan taidoista hänellä tuli olemaan hyötyä tulevissa tehtävissään.
Anni valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista. Opiskeluaikana hän pääsi tutustumaan kuurojen maailmaan Oulussa. Siellä häneen tekivät vaikutuksen kuurot, jotka puhuivat. Lapsuudessaan Anni oli kohdannut kuuron Saimin, joka ei osannut puhua. Tämä muisto herätti hänessä halun valmistua kuurojen opettajaksi. Kun muut seminaariopiskelijat suuntasivat työhön kuulevien parissa, Anni halusi opettaa kuuroja. Hän pääsi Turun kuurojen kouluun auskultantiksi ja toimi siellä asuntolan hoitajana.
Hän työskenteli muutaman kuukauden Kööpenhaminassa kuurosokeiden laitoksessa. Tanskassa hän tutustui viittomakieleen, jota Suomessa ei tuolloin vielä ollut lupa käyttää.
Anni toimi kuurojen opettajana Kuopiossa kahdeksan vuotta. Halu lähteä Afrikkaan kuurojen opettajaksi vahvistui. Suomen Lähetysseura ei vielä tukenut kuurojen lähetystä. Ruotsin Fosterlands Stiftelsen. järjestöllä oli 100 vuoden kokemus lähetystyöstä Eritreassa ja kontakteja kuuroihin. Ruotsalaisen järjestön tuella Anni pääsi kielikouluun Lontooseen. Vuonna 1962 Anni siunattiin lähetystyöhön Helsingissä Meilahden kirkossa.
Anni pohti, miten selviäisi ilman Suomen Lähetysseuran taloudellista tukea. Suomen Kuurojen lähetyksen johtaja Lauri Paunu ja pastori Eino Savisaari olivat Suomen kuurojen puolestapuhujia. He luottivat, että Anni pääsisi lähtemään. Omilla säästöillä ja lainarahalla hankitun asunnon vuokratuloilla hän sai mahdollisuuden lähteä ilman Lähetysjärjestön taloudellista tukea. Anni teki palkatonta työtä kuusi vuotta, kunnes Suomen Lähetysseura alkoi tukea myös kuurojen parissa tehtävää työtä.
Anni pääsi työhön Eritreaan, Kerenin kuurojen kouluun, jonka toiminnan oli aloittanut kuurojen opettaja Elsi Roos omassa olohuoneessaan. Anni ja Elsi tekivät yhdessä työtä kolme vuotta. Sen jälkeen Annin työ oli entistä haastavampaa. Hän vastasi opetustyön lisäksi alkuun lasten terveydenhoidosta, ruokailuista, vaatehuollosta ja asuntolan johtamisesta siihen asti, kun Kereniin saatiin työhön kuurojen diakonissa Sirkka-Liisa Hämäläinen.
Koulu toimi alkuun Mussolinin hevostalleissa. Se sai taloudellista tukea Ruotsista. Ruotsin Pelastakaa lapset – järjestö lahjoitti uuden koulun rakentamiseen tarvittavat varat ja myös rakennusinsinööri tuli Ruotsista. Keisari Haile Selassie muurasi koulun peruskiven. Oppilaita kouluun ei tarvinnut houkutella.
Uusi vaihe Annin elämässä Kerenissä alkoi, kun hän adoptoi pienen kuuron pojan Nabain, jonka äiti oli tuonut kouluun alle kouluikäisenä. Nabain perheen myötä Anni sai viisi lapsenlasta.
Kerenin vuosien aikana maan politiikka vaikutti koulunkin elämään. Sotatilanteen takia lähetystyöntekijät kutsuttiin maasta 1976. Sen jälkeen Anni pääsi Turun kristilliseen opistoon kuurojen opettajaksi.
Kerenin koulun opetusmenetelmät tulivat käyttöön Annin kautta myös Tansaniassa. Mwangan kuurojen koulussa hän toimi opettajana useita vuosia.
Eläkepäiviään Anni vietti ensin Turussa, sitten Helsingissä yhdeksän vuotta avioiduttuaan kuurojen pappi Lauri Paunun kanssa. Viimeiset vuodet Anni asui Saarijärvellä.
Liisa Purho
Lähde LAPINLAHDELTA AFRIKKAAN Anni Kauppisen elämänvaiheita kuurojen opettajana ja tukijana kirjasta, jossa Annin elämäntarinaa kuunteli ja tallensi Saarijärvellä talvella 2015-2016 Anna-Liisa Talaskivi