Helena Pietinen

Nepalin ja Ranskan lähetystyöntekijä, diakonissa, terveydenhoitaja

Valma Helena Pietinen, 70v.

s. 1.11.1954

k. 31.12.2024   

Työkaudet Nepalissa 1986–89 ja Ranskassa 1992–96

Sari Hakuri, Helena Pietisen työtoveri ja ystävä, kirjoittaa:

Evakkovanhempien perheessä kasvanut tyttö toimi seurakunnassa ja opiskeli diakonissaksi. Sydämen kutsumus oli saada olla avuksi ja lähteä minne kutsu käy. Iitin ja Kouvolan seurakuntien jälkeen avautui polku lähetystyöhön Nepaliin ja Ranskaan. Nepalin maaseudun ihmiset, vuoret ja niissä maisemissa kulkeminen jäivät Helenalle erityisen rakkaiksi koko elämän ajaksi. Ranskan Marseillessa vastassa oli valtava määrä maahanmuuttajia sosiaalisine ongelmineen. - Tuli aika palata Suomeen, ensin Lähetysseuran kotimaantyöhön ja sittemmin Turkuun seurakuntatyöhön.

Viimeiset 20 työvuottaan Helena toimi Malmin seurakunnassa, erityisesti maahanmuuttajien parissa. Helena oli ilmiömäinen vapaaehtoisten rekrytoija ja kontaktien luoja esimerkiksi etnisiin kristillisiin seurakuntiin. Hän uskoi maahanmuuttajien kotouttamiseen, jota kirkko voi tehdä opettamalla kieltä ja kulttuuria sekä tarjoamalla tiloja ja yhteistyötä etnisille seurakunnille. Eikä yhteydenpito rajoittunut kristillisiin ryhmiin: monet muutkin uskonnolliset yhteisöt saivat Helenasta ystävän.

Sisarukset ja 19 kummilasta perheineen olivat rakas osa Helenan lähipiiriä. Lukuisat maahanmuuttajat kutsuivat Helenaa äidikseen. Työnsä ja elämänsä Helena rakensi kirkon alttarille. Hän arvosti siunausta, jonka oli tehtäviinsä saanut, sekä ehtoollista yhteyden ja Jumalan läsnäolon ateriana.

Syksyllä 2022 oli aika jäädä eläkkeelle. Samoihin aikoihin paljastui ALS-sairaus. Suunnitelmat aktiivisista eläkevuosista joutuivat syrjään. Sairauden myötä Helena ei enää kyennyt matkustamaan, mutta maailma tulikin kotiin: henkilökohtaisia avustajia oli kymmenistä eri kulttuureista. Meille, jotka saimme olla jakamassa tätä sairauden aikaa, Helena oli rohkaisija ja opettaja, joka näytti tietä iloon ja luottamukseen.